Lievää allergiaa voi hyvin hoitaa itse, ja elimistöään voi totuttaa siihen eli siedättää. Jos esimerkiksi pitää kovasti mansikoista, voi säännöllisin väliajoin kokeilla, jospa tämän kesän mansikoista iho ei enää lehahtaisikaan punaisenkirjavaksi?

Lievästi allergisen ei ehkä tarvitsekaan luopua itselle mieluisista herkuista. Allergia voi ajan mittaan muutenkin helpottua, mutta elimistö saattaa myös tottua aiemmin allergiaoireita aiheuttaneeseen ruoka-aineeseen.

Jos esimerkiksi pitää kovasti  kiivi-hedelmistä, voi säännöllisin väliajoin kokeilla pieniä annoksia kerrallaan. Ehkä voisi myös rohkaistua kokeilemaan tänä vuonna torilta ostettuja ihania kotimaisia raakoja porkkanoita tai makeita tomaatteja, vaikka ne eivät ole ennen sopineetkaan.

Kokeile eri omanalajikkeita

Ruokavaliota ei kannata ruveta suin päin kaventamaan lievien iho- tai suolisto-oireiden takia, sanoo erikoislääkäri Mikael Kuitunen Meilahden Iho- ja allergiasairaalasta.

– Rohkaisen pikemminkin kokeilemaan uudestaan.

Hän kannustaa muutenkin pikemminkin kokeilemaan kuin vain välttämään. Koivuallergiasta kärsivä voi esimerkiksi olla allerginen myös omenalle.

– Jos kuitenkin pitää omenoista, voi kokeilla eri lajikkeita. Kaneliomena voi sopia, vaikka Granny Smith aiheuttaisikin oireita, Kuitunen sanoo.

Kuitunen erottaa toisistaan vakavan allergian ja paljon yleisemmän lieväoireisen allergian.
Vakava ruoka-aineallergia aiheuttaa nenän ja suun limakalvon kuivumista ja punoitusta, kutinaa, silmien punoitusta, rakkuloita, laajaa nokkosihottumaa ja pahoinvointia. Jopa hengitystiet voivat turvota niin, että tarvitaan sairaalahoitoa.

Vakavasta allergiasta kärsivän on tarkoin vältettävä ruokia, joista hän saa allergisen reaktion.

Allergiaa vai jotain muuta?

Pienillä lapsilla epäillään ruoka-aineallergioita välillä turhankin herkästi.

Mikael Kuitusen mielestä keskeisiä ruoka-aineita, kuten maitoa, kananmunaa ja vehnää, ei pidä jättää vauvan ruokavaliosta ilman selvää syy-yhteyttä.

– Vauvat itkevät, heillä on ilmavaivoja, ja iho punoittaa monesta syystä.

Ruoka-aineita kannattaa jättää pois vauvan ruokavaliosta vasta, jos oireet tulevat jatkuvasti jonkin ruoan syömisen jälkeen. Esimerkiksi jos atooppinen ihottuma pahenee joka kerralla maidon juomisen jälkeen. Ja ensin kannattaa mennä lääkärin juttusille asiasta.

Lievää allergista kutinaa, punoitusta ja kuivuutta iholla voi hoitaa perusvoiteilla ja miedolla kortisonisalvalla.

Liikenne pahentaa oireita

Muutenkin lievää allergiaa voi pitkälti hoitaa itse, eikä allergiatestejä useinkaan tarvita.

Jos saa oireita eläimistä, voi eläimiä vältellä. Siitepölyä ei voi välttää, mutta lievään siitepölyallergiaan on apteekissa myynnissä hyviä antihistamiinivalmisteina.

Suurissa kaupungeissa liikenne voi osaltaa pahentaa siitepölyallergisten oireita, koska dieselpolttoaineen hiukkaset voimistavat siitepölyn vaikutusta. Myös katupölyn mukana nouseva hieno hiekka voi herkistää allergisen limakalvoa entisestään.

– Maailmalla joissakin suurkaupungeissa käytetään maskeja, jotka suodattavat pienhiukkasia. Niillä voi periaatteessa helpottaa oireita, mutta vielä en ole Suomessa nähnyt niitä katukuvassa, Kuitunen sanoo.

Hän ei suosittele allergisille siitepölykaudellakaan ulkoilun välttämistä, vaikka oireita tulisi. Jos ilman reseptiä saatavat nenäsuihkeet ja tabletit eivät auta, voi lääkäri määrätä tehokkaampia hoitoja. Allergialääkkeitä, silmätippoja, antihistamiinivalmisteita ja nenäsuihkeita on monenlaisia.


Allergiatestejä harkiten

Usein on tutkimattakin selvää, että esimerkiksi koivun siitepöly aiheuttaa allergista nuhaa. Tai että kutina ja tukkoisuus johtuvat eläinpölystä.

Allergiatesti kannattaa tehdä, jos jokin ruoka-aineallergia on epäselvä tai jos monet erilaiset asiat tuntuvat aiheuttavan oireita.

– Kovin laajoja ihopistotestejä ei useinkaan tarvita, Mikael Kuitunen sanoo.

Ihopistotestien perusteella ei pidä myöskään suoraan muuttaa ruokavaliotaan. Ruoka-aineallergioissa ihotestien jälkeen tehdään vielä välttö-altistuskoe. Sen avulla seurataan noin parin viikon ajan, vähenevätkö vai lisääntyvätkö oireet tietyn ruoka-aineen syömisen jälkeen.

Ihopistokokeissa näkyy useinkin vääriä positiivisia tuloksia. Esimerkiksi koivuallergikkko näyttäisi testien perusteella olevan monesti allerginen myös tuoreille juureksille, hedelmille ja joillekin mausteille. Nämä allergiat kulkevatkin usein käsi kädessä, mutta eivät läheskään aina. Positiivisen testituloksen saaneista joka toinen saa oireita käsitellessään tai syödessään kyseisiä ruokia.

Allergian toteamisessa tärkeimpiä ovat potilaan omat tuntemukset: miten paljon, millaisia ja kuinka häiritseviä oireet ovat?  Koska ne  alkoivat? Mikä helpottaa tai pahentaa oireita?

– Valtaosa perusruoka-aineallergioista häviää lapsuusiän jälkeen, Kuitunen kertoo.
Joskus aiemmin jaettiin esimerkiksi allergisten lasten äideille vältä varmuuden vuoksi -listoja ruoka-aineista, jotka aiheuttavat helposti allergisia oireita.

– Sellaisia ei pitäisi enää olla missään liikkeellä, Kuitunen sanoo.

Kuitusen mukaan on paljon hyviä kokemuksia muun muassa siitä, että maitoallerginen lapsi voi ensin syödä jogurttia, viiliä tai muita hapanmaitotuotteita, kun maitoallergiaoireet ovat lievenemässä. Sen jälkeen hän voi pikku hiljaa siirtyä muihin maitotuotteisiin. Virolaislapsilla kokeillaan hapanmaitotuotteiden sopivuutta  jo alkuvaiheessa kun maitoallergiaa epäillään.

Maitohappobakteerit ehkäisevät

Allergiat pähkinöille ja manteleille aiheuttavat usein voimakkaita reaktioita myös aikuisille. Myös kala-allergia saattaa olla pysyvä.

– Välttämällä joitakin ruoka-aineita ei allergiaa kuitenkaan voi ehkäistä.

Ainoa kiistaton estettävissä oleva allergian aiheuttaja on tupakansavu. Jos odottava äiti tupakoi, lapsen riski sairastua astmaan ja allergioihin kasvaa. Lasten ei myöskään pidä joutua olemaan tupakansavussa.

Myös maitohappobakteerien käyttö pienillä lapsilla voi jonkin verran vähentää allergisten reaktioiden syntyä. Se perustuu suoliston bakteeriston tasapainoon, jota laktobasillit ja bifidusbakteerit ylläpitävät. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että suolistobakteerien epätasapaino kasvattaa varhaisessa imeväisiässä allergisen reaktion riskiä. Joidenkin laktobasillien on jopa todettu hillitsevän allergisia reaktioita ja pienentävän selvästi atooppisen ihottuman ilmaantumista. Maitohappobakteereista on todettu olevan apua myös lapsella jo puhjenneen allergian oireiden hillitsemisessä.

Nykyisin maitohappobakteereita on lisätty moniin maitotuotteisiin, kuten maitoon, jogurttiin ja juustoihin. Hapanmaitotuotteissa niitä on jonkin verran jo valmiiksi. Erilaisia maitohappobakteerivalmisteita on lisäksi myynnissä jauheena ja tabletteina. Perinteisemmin niitä on käytetty lasten ripulin ja vatsavaivojen hoidossa.

Aikuisilla vastaavaa hyötyä allergioiden hoidossa ei ole todettu. Allergioiden ehkäisystä ei ole tutkimuksia, joissa seuranta ulottuisi aikuiseksi asti.

Joidenkin tutkimusten mukaan myös neljän kuukauden täysimetys suojaisi lasta atopiasairauksilta, eli allergiselta ihottumalta, allergiselta nuhalta ja astmalta. Mikael Kuitunen muistuttaa, ettei imettävän äidin pidä ruveta välttämään joidenkin ruokien syömistä allergioiden pelossa.

Bakteereista on hyötyäkin

Tiedetään, että liian puhdas elinympäristö voi altistaa allergioille. Jo 1980-luvun lopulla tehdyn laajan eurooppalaistutkimuksen mukaan huomattiin, että bakteerit myös suojaavat. Tilamaitoa juovat ja karjan tai muiden eläinten kanssa asuvien perheiden lapset sairastivat tutkimuksen mukaan vähemmän astmaa, heinänuhaa ja muita allergioita. Kotiruoka sisältää enemmän bakteereja kuin valmisruoka ja saattaa olla suolistolle hyväksi ja vaikuttaa allergioiden kehittymiseen. Asiaa on tutkittu vasta vähän.

– Bakteerikontaktien määrän on todettu koulivan puolustusjärjestelmää, Kuitunen sanoo.

Se paraneeko jo allergiaan sairastunut siirtymällä juomaan tilamaitoa ja hankkimalla monta kotieläintä on epäselvää, mutta asia kaipaisi tutkimista ja Kuitunen huomauttaa että siihen liittyy riskejä. Edelleen osa allergiststa saa voimakkaita oireita, ja tilamito on pastöroimataonta maitoa, jossa voi olla paljon terveydelle haitallisia bakteereita.

Mikael Kuitunen ei kuitenkaan tuomitse esimerkiksi koiran pitämistä allergiaperheessä. Hän on kuullut monen perheen kertovan siitä, miten koiran tulo on jopa helpottanut koira-allergian oireita; tätä ei kuitenkaan voi suositella, sillä tutkimusten valossa oireet kyllä lisääntyvät.

– Jos astmaatikolla ei ole koira-allergiaa, mikään ei estä koiran kanssa elämistä, Kuitunen sanoo.

Siedätystä pistoksina ja tabletteina

Jos muut hoidot eivät riittävästi helpota allergiaoireita, allergiaan erikoistunut lääkäri voi aloittaa siedätyshoidon yli viisivuotiaalle. Potilaan tai hänen perheensä täytyy tietysti olla halukas hoidon aloittamiseen.

– Allerginen nuha lisää astmariskiä, ja siedätyshoidoilla on jonkin verran onnistuttu vähentämään astmaa, Mikael Kuitunen kertoo.

Perinteinen siedätyshoito annetaan noin kuukauden välein pistoksena käsivarteen. Hoito kestää kolmesta viiteen vuotta. Yleisimmin siedätyshoitoa annetaan koivuallergiaan, toisena tulevat syyskesän heinäallergioihin ja kolmantena pistiäisten puremiin annettava siedätys.
Siitepölyallergiassa siedätyshoito aloitetaan siitepölykauden jälkeen, muissa allergioissa aloittamisajankohdalla ei ole väliä. Siedätyshoitoa voi saada edellä mainittujen allergioiden lisäksi kaikkiin siitepölyallergioihin, pölypunkkiallergiaan ja eläinallergioihin.

Muutama vuosi käytössä on ollut myös tablettisiedätyshoito, jonka on jo aloittanut jo monta sataa suomalaista.

Tablettisiedätyksen voi aloittaa aikuinen heinäallergikko. Siinä kielen alla liuotetaan pieni tabletti joka päivä kolmen vuoden ajan. Tutkimuksia tablettisiedätyshoidosta on vielä vähemmän kuin pistossiedätyshoidosta, ja teho ei ole osoittautunut aivan pistossiedätyshoidon veroiseksi. Se on kuitenkin potilaalle paljon helpompi toteuttaa ja kivuton.

Siedätys voidaan aloittaa tarvittaessa kahdelle allergian aiheuttajalle samalla kertaa. Lähivuosina käyttöön tullee myös tablettisiedätys koivuallergiaan.

Siedätyshoidon tarkoituksena on lievittää allergiaoireita ja vähentää lääkitystä allergian aikana. Ennen hoidon aloittamista tehdään allergiatesti, jolla varmistetaan että nimenomainen siedätys tehoaa kyseessä olevaan allergiaan.

Näin tutkitaan

• Selvästi kausiluontoisia lieviä oireita ei tarvitse tutkia. Oireet hoidetaan, kun ne tulevat (esim. siitepölynuha).
• Epäselvissä, laajoissa ja voimakkaissa allergioissa tehdään ihopistokokeita eli Prick-testejä. Testitulos valmistuu 15 minuutissa. Allergiavasta-aineita voidaan tarvittaessa tutkia myös verikokeilla, mutta ne eivät kerro, mille potilas on allerginen.
• Kummatkin testit mittaavat vain IgE herkistymistä ja vasta kun henkilöllä on oireita, jotka sopivat testituloksiin on hänellä allerginen sairaus.
• Iholapputestiä käytetään testaamaan erilaisia kosketusallergioita. Siinä tutkittavia aineita teipataan selkään pariksi vuorokaudeksi.

Ristiallergia

1. Koivulle allerginen saattaa olla allerginen myös joillekin tuoreille hedelmille ja vihanneksille sekä muutamille mausteille.
2. Yleisimpiä näistä ovat omena, porkkana, päärynä ja jotkut pippurit. Ilmiötä sanotaan ristiallergiaksi. Se johtuu siitä, että kasvien allergiaa aiheuttavilla molekyyleillä on rakenteellisia yhtäläisyyksiä.
3. Toinen ristiallergia on luonnonkumille allergisilla. Yli puolella luonnonkumille allergisella on ristiallergia, ja he saavat silloin usein myös oireita esimerkiksi avokadosta, banaanista, kiivistä tai papaijasta.

Lähde: http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Sied%C3%A4t%C3%A4-%C3%A4l%C3%A4-v%C3%A4lttele/1214/

Hyvä Terveys/Katarina Malmberg